torstai 11. joulukuuta 2014

Mamachapput ja enkelikello


Musiikkia taustalle (kerrankin nimeään myöten osuva kappale tähän ^_^ ):
***
Background music (and for once, it fits perfectly, the name and all, I mean ^_^ ):


(Eija Kantola: Enkelikello / Piano versio)
ja kyllä, tämän on tarkoitus alkaa soimaan kohdasta 0.41
***
(Eija Kantola: Angel chimes / Piano version)
and yes, it's meant to start at 0.41

Eräänä jouluisena iltapäivänä Kuroneko-chan kohtasi Usakkon kaivamassa punaista laatikkoa...
***
One Christmas afternoon Kuroneko-chan saw Usakko digging a red box...
Kuroneko-chan: "Usakko...?"

Kuroneko-chan: "Mitä teet?"
***
Kuroneko-chan: "What are you doing?"


mamachapp doll
Usakko: "Aa, Kuroneko-chan!"

Usakko: "Tämä on enkelikello"
Kuroneko-chan: "Ai, enkelikello...?"
***
Usakko: "These are angel chimes"
Kuroneko-chan: "Oh, angel chimes...?"


Usakko: "Ajattelin koota sen"
***
Usakko: "I was thinking to put it together"

Kuroneko-chan lupautui auttamaan Usakkoa ja niin ystävykset
aloittivat pala palalta kokoamaan enkelikelloa.
***
Kuroneko-chan wanted to help and so these two friends
started to assemble the angel chimes, piece by piece.


mamachapp doll

mamachapp


mamachapp


Vihdoin enkelikello oli valmis.
***
Finally, the angel chimes were ready.

mamachapp obitsu nukke
Usakko: "Kiitos, kun autoit Kuroneko-chan"
Kuroneko-chan: "Eipä mitään. Se oli hauskaa!"
***
Usakko: "Thanks for helping me, Kuroneko-chan"
Kuroneko-chan: "Don't mention it. It was fun!"

Kuroneko-chan: "Siitä tuli nätti!"
Usakko: "Niin tuli"
***
Kuroneko-chan: "It's pretty!"
Usakko: "Yes, it is"


Taas oli pala joulua rakennettu valmiiksi.
Ystävykset jäivät vielä toviksi ihastelemaan tuota enkelikelloa, joka
niin kauniisti kimmelsi illan hämäryyden saapuessa.
***
Yet again, a piece of Christmas was made complete.
The two friends stayed for a little while and watched those glistening angel chimes.
So beautiful it was while the dusk arrived. 


~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~



Tämä kyseinen enkelikello on mummini vanha ja siksi hyvin tärkeä minulle. Joka joulu lapsesta lähtien se olin minä, joka sain sen koota. Enkelikellon vakiopaikka oli mummilan olohuoneen pöydällä, mutta nytpä tuota paikkaa ei ole, eikä ole mummiakaan, jäljellä on vaan enkelikello.
***
These angel chimes used to belong to my grandmother and that's why it's very important to me.
Every Christmas when I was a kid, it was me who put the angel chimes together. It was always on the living room's table, but now, there isn't that place anymore and grandma is neither here anymore. There are only these angel chimes left. 

Tuntuu todella oudolta viettää joulua ilman henkilöä, joka on lapsuudesta asti kuulunut elämääsi.
Pääsiäinen ja Juhannus nyt menivät, mutta joulu nostaa ikävän huippuunsa. Olen aina ollut jouluihmisiä, mutta tänä vuonna en oikein osaa iloita siitä.
***
It feels very weird to celebrate Christmas when there isn't that one person around anymore. Easter and Midsummer were okay, but Christmas increases the longing. I've always been a Christmas person, but this year, I find it difficult to enjoy it.

 Tässä videossa kilkattaa samanlainen vanha enkelikello. Itse en tykännyt,
jos kaikki neljä kynttilää paloi, koska kilinä oli silloin aika huumaava >_<
***
In this video, there happens to be exactly the same old angel chimes which I have.
You can hear how it rings. I didn't like it if all the four candles were
burning, because then the noise was too loud >_< 

Tästä
voi vielä käydä kuuntelemassa Eija Kantolan laulamana kyseisen Enkelikello-kappaleen
(Here you can listen a song about the angel chimes, but it's only in Finnish, though)

"Joulun rauhaa soittaa saavat kellot enkelten
joulun rauhaa julistaa tuo ääni tiukujen
palaan taas mä muistoissani aikaan lapsuuden
joulun sanomaa soi kello enkelten"

***
(this is a very plain translation ^^; )
"The chimes of angels are playing Christmas peace

That sound of the bells is telling it
 In my memories I'm going back to the time of my childhood
The chime of angels is playing the message of Christmas"

Nätti kappale / It's a nice song


~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~


BONUS
Behind the scenes:
Sohvi änkeytyi taustalle häiriötekijäksi tuttuun tapaansa, kun aloitin kuvaamaan...
***
Sohvi butted in like she usually does when I'm photoshooting...

6 kommenttia :

  1. Meilläkin oli noita enkelikelloja muutama! Ehdoton joulun tuoja ja ihanan kuuloinen, tosi tunnelmallinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsena enkelikello kiehtoi, koska se on tuollainen liikkuva koriste. Ja kun liike syntyi ilman pattereita niin se vasta olikin jännää :)

      Poista
  2. Heti kun näin tuon laatikon ykköskuvassa, ajattelin että tuo enkelikello on vanha. Minulla on tuo samanlainen, mutta se on uutena hiukan liian messinginkiiltoinen.
    Miten muuten Usakko jaksoi nostaa Kuroneko-chania? Joulun taikaa vai kuvausjärjestelyitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulukoristeissa on mukavaa, kun keräävät vuosi vuodelta enemmän tunnearvoa ja useimpia ajanpatina vain kaunistaa. Huomasin, että laatikkoon oli jäänyt kaksi kuusen kynttilöille tarkoitettua pidikettä. Näkyvät siis tuossa kolmannessa kuvassa. Ne ovat pappani lapsuuden kodista eli ovat ainakin 80 vuotta vanhoja.

      Usakko jaksoi nostaa kissan pöydältä helposti, itse ihan hämmästyin homman helppoudesta. Mitään erityisjärjestelyitä ei tarvittu, hieman vain tasapainoilua. Taitaa kyseessä olla siis kunnon bodaajapupu :-)

      Poista
  3. Olisipa täälläkin noin suloiset apulaiset laittamassa joulukoristeita! <3 Meidän mummolassakin on tuollainen enkelikello, mutta se taitaa olla paljon uudempi. Vasta tämän postauksen myötä muistin miten mukavaa puuhaa sen kokoaminen oli. :)

    Miten muuten enkelikello ja kissa sopii yhteen, tuleeko palaneita viiksikarvoja? D:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, enkelikellon kokoaminen on jotenkin tosi terapeuttista puuhaa.

      Täällä kaupungissa en ole edes viitsinät yrittää polttaa noita kynttilöitä, koska siitä saattaisi syntyä palaneiden viiksikarvojen käryä. Mummilassa Sohvi ei hyppinyt olkkarin pöydälle missä tuo kello aina oli, mutta täällä Sohvi hyppii kyllä milloin mihinkin...

      Poista